Esillä on erilaisia jalokiviä, korukiviä, hohtavia kiviä ja mineraaleja.

“Näyttelyssä on esillä hienoimmat kotimaiset maailmanluokan jalokiviharvinaisuudet sekä Suomessa ensimmäistä kertaa esillä olevat hohtavat, fluorisoivat kivet USA:sta”, innostuu Kivikeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Nykänen kertomaan.

Esillä on mm.
·      Suomen kuuluisin jalokivi, Elli-berylli
·      maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen Outokummun uvaroviitti ja
·      “taivaallisen” kaunis Marjalahden peridootti-rautameteoriitti -valovuosien päästä, planeetalta jota ei ehkä enää ole olemassa .

Lisäksi näyttelyssä on esillä kultaa, timantteja,safiireja ja rubiineja.

Kivimaailman aarteet -näyttelyllä halutaan korostaa kivimaailman kiehtovaa kauneutta ja luonnon muovaamia taideteoksia, jotka perinteisissä alan näyttelyissä jäävät lähes huomiotta. Hienojen mineraalien lisäksi tunnelmaa korostavat hämärät aarrekammiot ja mystinen äänimaailma. Säihkyvien mineraalien moninkertaiset kuvasuurennokset aarrekammion seinillä ovat taideteoksia, jotka täydentävät esillä olevien mineraalien kirjoa.

Kivimaailman aarteet -näyttelyssä kuljetaan hämärästä aarrekammiosta toiseen. Uskon, että se antaa koko perheelle aivan uudenlaisen elämyksen. Toivottavasti se myös innostaa nuoria ja vähän vanhempiakin kiviharrastuksen pariin”, jatkaa Ilkka Nykänen.

Kivikylä on koko perheen retkikohde Pohjois-Karjalan Juuassa. Keskellä kaunista kansallismaisemaa, aivan Valtatie 6:n varrella sijaitsevassa Kivikylässä on paljon nähtävää ja runsaasti tietoa myös alan todelliselle harrastajalle. Kivimaailman Aarteet -näyttelyn lisäksi voi tutustua kiven alkulähteille Geotietokeskuksessa.

Kivikylässä on helppo viettää vaikka kokonainen päivä: Tulikivi-ravintolasta saa helpostusta isompaan ja pienempään nälkään. Välillä kannattaa käydä ulkona levähtämässä kauniissa kivipuutarhassa, jossa on myös lapsille oma leikkipaikka. Tuliaisetkin on helppo hankkia, sillä Kivikauppa, Kermansaven ja HukkaDesignin tehtaanmyymälät sekä Pihakivimyymälä löytyvät kaikki Kivikylän viihtyisältä alueelta.

Kivikylä on avoinna 10.6.-31.8.2011 seuraavasti: ma-pe 9-18, la 9-16 ja su 9-18. Syys- ja lokakuussa palvelemme ma-pe 9-17.

Lisätietoja antavat:

toimitusjohtaja Ilkka Nykänen, p. 050 518 5736, ilkka.nykanen@kivikeskus.com.

www.kivikeskus.fi

Yle Areena: Juuassa kiviaarteita miljardien vuosien takaa

Näyttelyn esite

Avajaistiedotteita 9.6.2011:

Aarteita vuosimiljardien takaa, avajaistiedote 1

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kivimaailman aarteet – tiedote

Näyttelyn yhteistyötahot

Reliikkiristi, 1400-1500-luvun vaihde

Ikoni: Konevitsan Jumalanäiti

Samoilu Kivikylän pihoilla on virkistävä elämys!

Louhoksessa työskentelevää joukkoa nimitettiin monttuporukaksi. Vahvimmat miehet olivat usein rusnareita, jotka kampesivat poratun lohkareen irti penkereestä.. Roskamies teki louhoksessa siivoustöitä, rahtasi jätekiviä pois louhijoiden tieltä. Louhoksen kupeessa työskenteli kiviseppä, joka teroitti poria, kunnosti ja valmisti työkaluja. Työkaluja louhoksen ja pajan välillä kuljettivat nuoret pojat, jotka olivat tulleet isänsä mukana kivimiehen oppiin. Porarilla oli mukanaan porapoika. Kun apupoika väänsi pari vuotta höyryporan kammesta kesähelteellä ja talvipakkasella väsymystä valittamatta, saattoi hän päästä porariksi, jos kyvyt antoivat myötä. Tilikirjoista voi lukea, että moni isä ja poika työskenteli louhimolla ja moni Lehikoinen, Louhelainen, Martikainen ja Miettinen sai tilipussin.

Nykyisin vuolukiveä louhitaan sahaamalla kivi irti suurilla ketjusahoilla. Näin saadaan mahdollisimman ehjiä ja sopivankokoisia lohkareita jatkotyöstämistä varten. Tehtaassa työstämistä jatketaan timanttiteräisillä sahoilla. Tekniikan kehittymisen myötä vuolukivi voidaan hyödyntää paremmin ja jäämäkiven osuus pienenee.

Tule kurkistamaan louhokseen!

Entisajan työhön ja työmenetelmiin tutustutaan myös oman tekemisen kautta. Vuolukivimuseon pihalla voit kokea miltä tuntuu sahata kiveä käsisahalla!

Jyhkeä louhos on kävijälle vaikuttava paikka. Astuminen louhosmaailmaan antaa käsityksen työn vaativuudesta ja valtavista mittasuhteista.

Tulikivi-myymälässä esillä on laaja Tulikivi- ja Kermansavi-uunimallisto. Avarissa näyttelytiloissa pääset tutustumaan mallistoon ja uunien viimeisteltyihin yksityiskohtiin rauhassa. Tarjolla on tietoa myös tulisijojen teknisistä ominaisuuksista.

Tapahtumat kestävät satoja miljoonia vuosia. Suomen kallioperä on 3500 miljoonaa vuotta kestäneen kehityksen tulos.

Kivikylä on tieteen, taiteen ja modernin kiviteollisuuden kohtauspaikka. Matkasi alkaa maapallon synnystä ja jatkuu syvälle kiven maailmaan, esihistoriasta moderniin kiviteknologiaan.

Kun nautit Kivikylän koko kattauksen, tulet taatusti kylläiseksi!

Eri kivilajit ja pintakäsittelyt elävöittävät pihaa entisestään. Piharakentamiseen tarjoamme pihalaattoja, muuri- ja sokkelikiviä ja paljon muuta.

Tulikiven pihakivimyymälä palvelee sinua mielellään!

Kivikylän näyttelytiloissa on esillä myös erilaisia vaihtoehtoja sisustuskiviksi ja keittiötasoiksi. Suomalainen kivi antaa tyylikkään loppusilauksen sisustukseen!

Vientikauppa loppui Venäjän vallankumoukseen 1917. Toinen maailmansota vaihtoi kaiken teräkseen, sähköliedet ja keskuslämmitys korvasivat puuhellat ja uunit. Kesällä 1979 jäljellä oli enää lepikon valtaama hylätty louhos. Sitten paikalle osui uusi yrittäjä.

Tulikiven perustaja, teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen ihasteli jo pienenä poikana naapurin emännän vuolukiviuunia. Ja saman uunin hän näki vielä 30 vuotta myöhemmin, yhtä hyvänä ja ehona.

Kipinä syttyi, rakkaus kiveen on kestänyt läpi vuosikymmenten. Vauhkonen pani kaikki yhden kortin varaan ja muutti vuonna 1979 perheineen Sipoosta takaisin Itä-Suomeen. Rohkea ja ennakkoluuloton yrittäjä panttasi talonsa, otti reippaasti lainaa ja hankki tehtaan Ripatin perikunnalta. Tulikivi käynnisti toimintansa vuonna 1980.

Tulikiven synty on mitä parhain esimerkki siitä, miten yksinkertaisesta ahaa-elämyksestä ja oivalluksesta kasvaa kukoistavaa liiketoimintaa. Tulikivestä on kasvanut yli 500 henkeä työllistävä kivialan konserni, joka on tuonut työtä, toimeliaisuutta ja vaurautta maakuntaan. Yli puolet tuotannosta menee vientiin.